Metsänomistaja kertoo

Monimuotoisuutta sukupolvelta seuraavalle

Kiikoislaisen sukutilan kahdeksas isäntä odottaa pakkasia. Leuto alkutalvi lykkää kahden päätehakkuun aloittamista, sillä sulan maan aikaan järeällä monitoimikoneella ei ole kyseisille metsäkuvioille asiaa. Maan jäädyttyä metsän pintaa ja juurakkoa suojaava lumivaippakin olisi tervetullut. Kaupat päätehakkuista on tehty Luvian Sahan kanssa.

“Oma isäni on tehnyt puukauppaa Luvian Sahan kanssa jo 70-luvulla sahan aloitettua tuolloin toimintansa”, kertoo isäntä Ilkka Tuomola.

”Tukkivaltaisten leimikoiden osalta olen lähes poikkeuksetta saanut parhaan hinnan Luvian Sahalta”, Tuomola jatkaa.

“On puunmyyjän etu, että leimikon hakkuussa otetaan tukkiosuus mahdollisimman tarkkaan talteen. Ja meille Luvian Sahalla on tärkeää saada oikean mittaista puuta sen hetkisen sahatavaran tilauskannan mukaisesti, kertoo Luvian Sahan hankintaesimies Mikko Sampolahti. Hän tähdentää myös, että Luvian Sahan hakkuissa nämä eivät ole ristiriitaisia tavoitteita.

Tuomola ryhtyi tilan isännäksi vuonna 2002 toteutetussa sukupolvenvaihdoksessa. EU:n maanviljelylle säätämien, aikaa vievien paperitöiden vuoksi Tuomola laittoi tilan pellot vuokralle. Vanhemman rikoskonstaapelin viran rinnalla hän kuitenkin ehtii tehdä osan metsätilan töistä itse. Esimerkiksi taimikon ja nuoren metsän hoito sekä taimien istutus ovat mieleistä vastapainoa päätyölle. Lisäksi hän ostaa palveluja Pirkanmaan Metsänhoitoyhdistykseltä.

”Nykyään moni palvelu on sähköistynyt. Niin osin puukauppakin. Itse toivon, että kaupat tehdään henkilökohtaisesti. Ja sitä palvelua olen saanut Luvian Sahalta. Yhteyshenkilökin on jo vuosikaudet pysynyt samana. Sampolahden Mikko tuntee valmiiksi havupuuvaltaisten metsiemme tilanteen.”

Tuomola arvostaa myös Luvian Sahan joustavuutta.

”Muutaman vuoden takaisen Tapani-myrskyn aiheuttamien tuulenkaatojen poiston saimme neuvoteltua jo ennalta sovittujen hakkuutoimenpiteiden yhteyteen.”

Talousmetsän hoitotoimenpiteet suunnitellaan luonnollisesti tuottavuus edellä. Omista metsistä saadaan niin ikään tilan lämmityshakkeet ja takkapuut sekä materiaalia verstaaseen pienimuotoisia puutöitä varten.

Tuomola laskee arvoa myös metsien monimuotoisuudelle.

”Olen jättänyt kasvatusmetsiin kaksi suojelualuetta, joissa on muiden muassa lahopuita linnuille ja muille metsäneläimille. Harrastamme perheessä jonkin verran omatarvemarjastusta. Metsästys ja kalastus ovat jääneet viime aikoina vähemmälle, mutta kyllä koirankin kanssa on edelleen mukavampi lähteä lenkille metsään kuin suoralle tielle.”

Jatkuvuus on kaiken kaikkiaan Tuomolalle tärkeä arvo. Onhan tila kulkenut suvussa jo vuodesta 1774, Tuomolan esi-isän, sotamies Jaakko Forsmanin ajoista lähtien. Jatkuvuudella on merkitystä etenkin nyt, kun yhdeksäs sukupolvi on varttumassa. Tuomolan kolmevuotias Juho-poika on pienen paristokäyttöisen ”moottorisahansa” kanssa isänsä innokkain raivauskaveri.

 

Juho-poika on isänsä innokkain raivauskaveri.
Juho-poika on isänsä innokkain raivauskaveri.

WP_20150412_005